maanantai 6. marraskuuta 2017

Iloa ja eloa - ikäihmisten hyvinvointiseminaari


 

ILOA JA ELOA – IKÄIHMISTEN HYVINVOINTISEMINAARI 06.11.2017

Terveiset Lehmirannasta ikäihmisten hyvinvointiseminaarista. Tilaisuus antoi paljon ajankohtaista asiaa pohdittavaksi ja sulateltavaksi. Huippuluennoitsijat  käsittelivät esityksissään ikäihmisiä  monesta eri perspektiivistä. Seminaari antoi lisäksi kulttuuria ja se sai osallistujat myös nauramaan. Kuten otsikko lupasikin, antoi se  iloa ja eloa. Tämän seminaarin annilla jaksaa taas komiasti ensi viikon.
Ensimmäinen puhuja oli perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko. Annika aloitti motolla, jota itsekin usein käytän – emme voi valita musiikkia, jonka elämä meille soittaa, mutta voimme valita kuinka sen tahdissa tanssimme. Sitten seurasi tietenkin SOTE. Kuntien rooli muuttuu suuresti . Kunnille jää kuitenkin lakisääteinen vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Kunnille jää oikeastaan kaikki muu paitsi SOTE. Kunnille jää esimerkiksi kaikki ennalta ehkäisevä toiminta, huolehtiminen yksinäisistä, asukkaiden turvallisuus, kulttuuri ja sivistys. Nuorten syrjäytyminen on valtavan suuri ongelma. Paneudutaanko nuorten ongelmiin aidosti? Miten usein saatetaan tarjota nuorille esimerkiksi psykiatrisia palveluita vaikka kohdallaan olisi ollut tarjota siivousapua tms.
Kuntaan jää suuri määrä tärkeitä tehtäviä ja tässä vanhusneuvoston rooli korostuu. Kunnan on otettava tosissaan asukkaistaan huolehtiminen.
 
Toinen Saarikon käsittelemä asia oli valinnanvapaus. Hallituksen esitys on nyt lausuntokierroksella. Esityksen mukaan vuonna 2021 jokainen saa valita sosiaalikeskuksensa. Se voi olla yksityinen tai julkinen. Nykyisin julkiselle puolelle on pitkät jonot ja on pompottelua paikasta toiseen. Tietojärjestelmät eivät nykyisin keskustele keskenään. Ne uusitaan ja järjestelmät tulevat hallitusti voimaan. Käyttöön tulee asiakas-seteli, joka tietyissä tapauksissa käy myös erikois-sairaanhoidossa. Laadulle pannaan painoarvoa. Julkisen sektorin on oltava yhtä laadukas kuin yksityisen. Kotihoitoa ja omaishoitoa kehitetään.

Ministeri oli sen verran kiireinen, että vain yksi puheenvuoro annettiin yleisölle. Puheenvuoron käyttäjä totesi, että tuloraja, josta ei veroteta on kovasti alhainen. Hän esitti  sitä nostettavaksi 1000 euroon. Kysyjä kantoi huolta leskeksi jääneen korkeasta kiinteistöverosta. Tähän Saarikko lämpenikin kovasti ja lisäksi piti kohtuuttomana erityisesti lääkkeiden hinnan nousua kaikkein pienituloisimpien kohdalla. Suunkautta otettavista diabeteslääkkeistähän meni erityiskorvaus pois. Annika lupasi viedä terveiset hallitukselle.

Juhani Tynjälä ojensi Annikalle ruusun ja Mirja Rouhiainen ilmoitti, että Annikalle on yllätys. Annika sanoi: ”Tiedän jo, näin mummon tuolla takapenkillä ja siksi tässä olen jännittänytkin. Kuulen sitten taas mummolta, miten pärjäsin." Päätteeksi Eläkeliiton ensimmäisen karaokekilpailun voittanut maskulainen Mikko Litmanen lauloi Annikalle ”Kun päivänsäteen näin kerran tiellä…”
 
Saija Karinkanta UKK-instituutista kertoi terveysliikunnasta hyvinvoinnin edistäjänä Karinkanta on väitellyt aiheenaan ikäihmisten toimintakyky. Terveysliikunta on aivan eri asia kuin urheilu. Terveysliikunnasta on mahdollisimman paljon hyötyä, urheilusta myös haittoja. Sanonta kuuluukin – urheilija ei tervettä päivää näe. Suosituimmat liikunnan lajit ovat – kävely, pyöräily, voimistelu, hiihto.  Viikossa pitäisi harrastaa liikuntaa 2,5 tuntia  ja nostaa lihaskuntoa kaksi kertaa viikossa. 

Dosentti Ilka Haarni Ikäinstituutista kertoi tutkineensa ikäihmisiä yli 20 vuotta. Ikäinstituutti tekee työtä hyvän vanhenemisen puolesta. Haarni käsitteli hyvin mielenkiintoisella tavalla ikäihmisiin vaikuttavia asioita. Esimerkiksi sillä, että julkisuudessa puhutaan ja kirjoitetaan ikäihmisistä rasitteena yhteiskunnalle, on valtava negatiivinen vaikutus ikäihmisille ja tätä kautta negatiivinen vaikutus koko yhteiskunnalle. Päättäjillä ei ole ymmärrystä tämän kaltaisista vaikutuksista. Esko Valtaoja muistuttaa silloin tällöin siitä, mikä kaikki on hyvin. Esko Valtaoja vaikuttaa näin ihmisten mielialaan positiivisesti. Tutkija näkisikin välttämättömänä kaiken myönteisen esiin nostamisen.

Ikäihmiset ovat hitaita kuluttajia. He miettivät ostoksensa. He ovat vaativampia kuin nuoret, joiden pitää saada heti. Näin ikäihmiset vaatimuksillaan kehittävät tuotteita. Markkinat eivät ole ymmärtäneet ikäihmisiä – apuvälineet ovat tylsän näköisiä, vain osa asunnoista esteettömiä yms. Huomio pitäisikin kiinnittää siihen, mikä saa ikäihmiset voimaan hyvin. Luennossa tuli esille paljon erilaisia mielenkiintoisia näkökohtia.  Haarni korosti vaihtelun merkitystä. "Tehkää välillä ihan toisella tavalla. Pankaa vaikka vaihteeksi vaatteet väärin päin." 

Dosentti Merja Suominen antoi täydellisen selvityksen ikäihmisten ravinnosta. Esitys oli hyvä, mutta blogista tulee liian pitkä, joten menköön maininnalla. 

Mentalisti Pete Poskiparta toi päivään huumoria ja naurua riitti. Oli hämmästyttävä tapaus koko mies sinänsä. Mentalisti ei ole taikuri. Mentalistin näppäryys on korvien välissä ja taikurilla käsissä. Ihmettelyä siinä riitti. Vaikka vaan yhden esimerkin mainitsen – istuin salissa vartin verran Auli Raunion Satasen päällä. Miten se satanen alleni joutui ja miten se sieltä tuli pois on jo pitkä juttu. 

Idea tähän päivään oli tullut Anna-Liisa Nuutilalta ja hän oli suurimman urakan tehnytkin.  Päivä oli huolella ja taidolla suunniteltu. Väkeä oli paljon, koska myös vanhusneuvostot oli kutsuttu. Maskun yhdistyksestä oli koko bussillinen jäseniä. Kalannin yhdistys oli pikkubussilla. Kaikki sujui kuitenkin jouheasti ruokailuja myöten. Lämpimät kiitokset antoisasta päivästä Anna-Liisalle ja muille järjestelyihin osallistuneille.

 
Helinä
 

Yläkuvassa vasemmella Anna-Liisa Nuutila
oikealla Raision Vanhusneuvoston puheenjohtaja
Auli Raunia

Alakuvassa Raision yhdistyksen Mirjam Karila
 

 

 

 Pete Poskiparta esiintyy

tiistai 5. syyskuuta 2017

Eteenpäin...



Kesä meni. Vielä voi toivoa kaunista syksyä. Lapsena kesät olivat pitkiä ja kuumia. Nyt ovat kesät
 lyhyitä ja hellepäivät vähissä. Niin se vaan menee elämä. Aika rientää nopeammin, kun ikää karttuu.

Monenlaista tapahtumaa yhdistyksessämme oli kesälläkin - puutarhamatka, kävelyreissuja, kesäteatteria, Isonkarin matka ja Mäntän matka. Yhdistyksemme ei päässyt unohtumaan. Toimintamme aloimme virallisesti jo elokuussa kutsuen koolle kaikki miehet tarkoituksena perustaa äijäpiiri ja uudet jäsenet esittämään toiveitaan toimintamme suhteen.

 Yhdistyksemme kesään kuuluva päätapahtuma oli "Tunnissa maapallon ympäri" kävely, joka onnistui erinomaisesti. Valtakunnan parhaan tuloksen nappaaminen ei sinänsä ole tapahtuman suurin saavutus. Suurin saavutus on se, että saimme raisiolaiset eläkeläiset yhteen. Ei siinä tapahtumassa kukaan kysellyt mihin yhdistykseen kuulut vai kuulutko mihinkään yhdistykseen. Siellä kaikki olivat yhdessä liikkumassa iloisella mielellä. Olimme rajanneet osallistujat eläkeläisiin. Teimme tapahtumasta eläkeläisten tapahtuman. Halusimme koota yhteen ne ihmiset, joita itsekin edustamme. En tarkoita, että pitäisin vähempiarvoisena eri sukupolvien välisen yhteistyön korostamista.
Tapahtuma toi meille paljon julkisuutta. Molemmat paikallislehdet osallistuivat kiitettävästi tapahtumaan. Kävelyn ansiosta olemme saaneet useita uusia jäseniä yhdistykseemme.

"Tunnissa maapallon ympäri" kävelyn tyyppiset kaikille tarkoitetut tapahtumat ovat loistavia eläkeläisiä yhdistäviä ja uusia jäseniä tuovia tapahtumia. Kävely oli helppo järjestää, koska kaikki ohjeistus tuli valmiina Eläkeliitosta. Selvien sääntöjen mukaan oli helppo toimia. Tämän tapaista toimintaa toivoisin liitolta ja piiriltä jatkossakin. Valtakunnalliseen tapahtumaan on helppo saada paikallinen lehdistökin mukaan. Raision yhdistykselle tapahtuma sopi oikein hyvin.

Syksyn ohjelmat ovat jo alkaneet. Yhdistyksemme hallitus on kokoontunut  ja kohta aletaan rakentaa ensi vuoden toimintasuunnitelmaa. On tulossa mielenkiintoinen vuosi - yhdistyksemme täyttää 30 vuotta ja on liittokokousvuosi. Liitossa suunnitellaan verkkosivujen uusimista. Pääsimme mukaan jo suunnitteluvaiheessa, koska nettiopastajaamme pyydettiin suunnitteluporukkaan mukaan. Olemme siinä suhteessa etuoikeutetussa asemassa.
Kutsun jäseniämme innolla mukaan yhdistyksen tapahtumiin ja ideoimaan uutta. Kaikki palaute jäseniltä on tervetullutta.
"Onko sulle tuttu ilo toveruuden,
jota vaikeudet yhä voimistaa?
Ootko yhteistyöstä saanut innon uuden,
joka sateessakin laulamaan sun saa."

Helinä

 

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Puoliväliriihi


 
Yhdistyksen kevätkausi lähestyy loppua. Puhtaasta mielenkiinnosta vilkaisen vähän taaksepäin. On syytä kaivaa esille toimintasuunnitelma vuodelle 2017 ja peilata toimintaa siihen.
Yhdistyksen perustoiminnot ovat sujuneet mallikkaasti. Kaikki vastuuhenkilöt ovat hoitaneet tehtävänsä kiitettävästi.  Hallitus on vastuuntuntoinen ja kaikki jäsenet osallistuvat toimintaan. Eläkeliiton kursseilla olen oppinut, että hyvä puheenjohtaja osaa delegoida työt niin, ettei itselle jää oikeastaan mitään. Meillä on olemassa liike siihen suuntaan.  Mauno Koivisto sanoi, ettei päämäärä ole niin tärkeä vaan liike on tärkeä. Olen ihmetellyt, voiko liike olla oikean suuntainen, ellei päämäärä ole selvillä.
 
Jäsenhankinta voidaan myös lukea plussan puolelle yhdistyksen   
toiminnassa – 42 uutta jäsentä tänä vuonna on hyvä tulos.
Opinto- ja pienryhmätoiminta on sujunut hyvin. Sekä liiton- että piirin  koulutuksissa on käyty  tyydyttävästi. Yhdistyksen taloustilanne on suhteellisen hyvä.
Runsas osanotto Piirin kulttuuripäivään Ruskolla 7.6. osoittaa, että kulttuuria harrastetaan.
Raision käsityöpöydät antavat näytteen kädentaidoista. Monenlaista osaamista on. Esiintymislavalle tulee nousemaan peräti kolme yhdistyksemme jäsentä – runoa, laulua, musiikkia.  

Parannettavaakin olisi. Vapaaehtoistyössä ei ole oikein päästy eteenpäin. Syyspuolella pitää panostaa vapaaehtoistyön vetäjän löytämiseksi. Torstaina 10.8. kutsumme kaikki uudet jäsenet Tornilaan tutustumisen merkeissä. Paljon on uusia jäseniä, mutta  heitä ei  tunneta niin, että tietäisimme heidän kiinnostuksensa kohteet ja osaamisalueensa. Siinä joukossa on varmasti paljon erilaista osaamista ja taitoa ja ehkä myös halua tulla toimimaan yhdessä. Otetaan siitä selvää. 

Samana torstaina kutsumme kaikki miehet yhteiseen palaveriin. Tilaisuudet ovat peräkkäin. Välissä juomme yhdessä kahvit. Tommi Taberman on kirjoittanut: ”Miehen sielu on kiven kaltainen, painaa kylliksi, ettei tuuli vie, mutta kuinka se vielä oppisi lentämään?”  ”Jörökit”  lentämään! Jöröiksi on haukuttu, mutta Maaria Leinonen kysyy: ”Ketkä haukkuivat? Naiset. Ketkä kasvattivat miehet sellaisiksi?  Naiset. Kaikkien sisarteni uhon uhallakin sanon: Eläköön suomalainen mies! Kiitos kun olet olemassa. Hukassa olisimme ilman sinua, sinä vakaa, totinen, tuttu,  turvallinen kuin kotimetsä.”  Yhdyn täysillä Maaria Leinoseen.  

Kutsumme kaikkia mukaan toimintaamme. Ei meillä touhuta otsa rypyssä. Huumori on aina päällimmäisenä. Tulepa kuuntelemaan, kun keilaporukka heittää keilaa, vitsit lentää ja nauru on herkässä. Tule vaikka käsityökerhoon, niin huomaat, ettei tuppisuuna istu kukaan. Vaikka noissa ATK-jutuissa pitää ajatella, niin huumorilla sielläkin välillä mennään.
Jooga on erinomainen rentoutumiskeino, mutta kuntosalille ei kannata suoraan joogasta mennä. Yhdessä lauletaan ja välillä on tuolijumppaa. 

Retkiä ja matkoja on tulossa paljon. Kesällä Puutarhamatka, Isonkarin matka ja kesäteatteri. Syksyllä opastettu matka Hämeenlinnaan ja päivämatka Lehmirantaan. Paljon on myös Suomi-100 tapahtumia Raisiossa, joihin osallistumme ja tietenkin kaikkien eläkeläisten yhteinen kesärantapäivä ja Eläkeliiton valtakunnallinen ”Tunnissa maapallon ympäri” kävelytapahtuma 11.8. 

Kevyehköä ohjelmaa ja mukavaa liikunnallista yhdessäoloa on tarjolla koko kesän. Kannattaa seurata tiedotustamme 

Toivotan kaikille mukavaa kesää Maaria Leinosen runolla:

Ilo sen pitäisi olla
jokaisen uuden aamun
valon määrästä
väristä riippumatta
                      pilvinen tai aurinkoinen
                      sinihämäräinen
                      epätoivonharmaa.
mikä tahansa
mutta uusi päivä
mahdollisuuksia täysi!
Ehkä juuri tämä se päivä
jota et koskaan unohda
jonka jälkeen kaikki toisin  
 

Helinä Maria

 

 

 

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Saara on poissa

Saara Kuusisto oli syntynyt 31.01.1927. Eläkeliitto Raision yhdistykseen Saara liittyi 24.01.2003. En muista yhtään kertaa, jolloin Saara olisi ollut poissa kuukausitapaamisestamme. Saara kuului kalustoon. Hän tuli aina taksilla pihaan ja kahden tukikepin avulla pystyi kulkemaan sisälle. Saara istui aina samalla paikalla. Hänellä oli tapana tuoda ilmi oma mielipiteensä asioihin kuuluvasti ja vakuuttavasti. Saara oli suorasanainen ja rehti ihminen.

Tammikuussa Saara täytti 90 vuotta. Kävin onnittelemassa Saaraa. Hän asui yksin tilavassa, kauniissa rivitaloasunnossaan. Saara oli varannut runsaat tarjoilut vierailuamme varten. Olin sanonut, että meitä tulee kaksi henkilöä, mutta varmuuden vuoksi Saara hankki vähän runsaammin tarjottavaa, jos kuitenkin tulisi isompi joukko. Juttu alkoi heti luistaa sujuvasti. Välillä Saara hujautti pienen laulunpätkän. ”En päivääkään vaihtaisi pois” tuli sydämestä. Toinen Saaran laulu oli hauska ”En vieläkään mä usko, että mulle iltarusko nyt jo alkaisi kangastaa. Jos joku hieman empii niin tulisempi on lempi, kun luotansa lähteä saan. Jos ompi sulla suru, kyllä tässä ompi muru, joka sinutkin laulattaa." Saaralla oli hyvä laulunääni.” Eivät nuo jalatkaan harmita niin paljoa kuin se, että menee näkö, mutta siitä huolimatta elämänhalu on kova” vakuutti Saara.

Saara hoiti itse huushollinsa. ”Muita koneita ei minulla ole kuin kahvinkeitin ja pölynimuri” sanoi Saara. Kysymykseeni, mitenkä pyykki hoituu, oli vastaus: "Itse pesen kaikki kotona lakanat mukaan lukien.” Ihmettelyyni hänen sisukkuudestaan vähätteli Saara: ”No, ei minulla sitten niin kovin hienoa ole.” Saaralla on poika, jonka kanssa tehtiin kauppareissut ja oltiin päivittäin yhteydessä. Siivooja sentään kävi kerran kahdessa viikossa.

Vuosikokoukseemme Saara tuli tuttuun tapaansa taksilla ja istui tutulle paikalleen. Jututin ennen kokouksen alkua Saaraa ja pyysin häntä mm laulamaan tuon hauskan laulun, jossa ei usko, että iltarusko hänelle vielä häämöttäisi. Saara lauloi. Keskustelimme siitä, että jospa Saara osallistuisi Raision kaupungin eläkeläisille järjestämään Talent-kilpailuun tuolla laululla. ”Oletko ihan tosissasi ja kaipa sinne tulla saa, vaikkei mitään esittäisikään” kommentoi Saara. Toimintakertomusta lukiessani otin esille Saaran lausumia kommentteja, joita tuli mieleeni toimintakertomuksen edetessä. Muistutin, miten Saaran aloite koskien ryhmän perustamista, joka kävisi yksinäisten ihmisten luona ihan vaan ”plätisemässä” pääsi jopa Rannikkoseutu-lehteen. Saara vaikutti kovasti elämänhaluiselta ja innostuneelta lähtemään mukaan erilaisiin tulossa oleviin tilaisuuksiin.

Sitten se tapahtui. Saara alkoi keppiensä nojalla tehdä lähtöä. Muutaman askeleen hän ehti ottaa, kun kaatui maahan. Paikalla oli kaksi sairaanhoitajaa, jotka aloittivat elvytyksen. Ambulanssi tuli suhteellisen nopeasti ja sitten myös lääkäriambulanssi. Mitään ei ollut tehtävissä. Kaikki olivat tietenkin järkyttyneitä. Nyt viiden vuorokauden kuluttua mieli on rauhoittunut ja pintaan on tullut asian positiiviset puolet. Saara eli täysillä elämänsä loppuun asti.  Kaipaamme kaikki Saaraa ja tulemme muistamaan hänet aina. Saara lähti nopeasti, ilman suuria tuskia ystäviensä ympäröimänä. Tiedämme, että Saaran on nyt hyvä olla.


Helinä

tiistai 24. tammikuuta 2017

Huominen tehdään yhdessä  

Tuon teille terveiset Finlandia - talolta Eläkeliiton juhlaseminaarista. Seminaari kulki nimellä Ikäihmisten hyvinvointia rakentamassa. Kongressisiiven A-sali oli viimeistä paikkaa myöden täynnä. Itsekin pääsin juhlaan vasta varapaikalta. Olen iloinen, että sain osallistua tähän seminaariin. Harvoin tulee tilaisuus kuunnella niin korkean tason asiantuntijoita ja loistavia puhujia kuin tässä seminaarissa oli mahdollista.

Eläkeliiton puheenjohtaja Eeva Kuuskoski avasi tilaisuuden. Hänen avauksestaan jäi mieleeni kysymykset, jaetaanko hyvinvointisuomessa yhteistä hyvää oikeudenmukaisesti  ja mikä on tässä jaossa ikäihmisten asema. Eeva puuttui myös aiheeseen yksinäisyys. Yksinäisyyden nosti esille lähes jokainen seminaarin puhuja.

Pääministeri Juha Sipilä toi juhlaan valtiovallan tervehdyksen. Ensimmäisen kerran näin Sipilän livenä. Pääministerimme on  huumorimiehiä. Televisiopuheissa huumoripuoli ei tule juurikaan esille. Useamman kerran Sipilän puheen aikana nauru heltisi.  Pärjäämisemme ehtona Sipilä piti sitä, että kaikki pysyvät mukana. Eriarvoistuminen on katkaistava. Pääministeri totesi, että digitalisatio tulee kovaa vauhtia. Sipilä toi hyvin esille Vanhusneuvostojen tärkeyden. Julkisten- ja yksityisten palvelujen automatisointiin Eläkeliiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi palasi myöhemmin ja osoitti ymmärrystä niitä kohtaan, jotka eivät enää voi pysyä tässä asiassa mukana korkean ikänsä takia. Heistäkin on huolehdittava.

Kauppatieteiden tohtori Mika Aaltonen korosti pääministerin tavoin, että ihmiset on saatava mukaan, tarvitaan tekoja. Muutoksia tulee, mutta on saatava ihmiset työstämään muutokset. Mikään ei ole tärkeämpää kuin tulevaisuuden pohtiminen. Pitää olla tavoitteet ja keinot. Kaikki pitää saada toimimaan. Kukaan ei halua olla pelkkä objekti.
Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari käsitteli aihetta, mitä tapahtuu vanhuksille vuoteen 2040 mennessä. Pitää saada yhteiskunta, jossa ihmiset luottavat toisiinsa ja kokevat olevansa samassa veneessä. Suurin ongelma meillä  ei ole taloudessa vaan sosiaalisessa kestävyydessä. Sosiaalinen vuorovaikutus on kaikkein tärkeintä. Elintaso meillä on kohtuullisella tasolla. Tosiasia on, että pakollisten menojen osuus kulutuksesta tulee kasvamaan. Teknologia kehittyy kovaa vauhtia. Robotteja on tulossa .

Anssi Kemppi selvitti Eetun tekemää tutkimusta ikäihmisten hyvinvoinnista. Eetun tutkimuksen mukaan eläkeläiset ovat tyytyväisiä siitä huolimatta, että kokevat itsensä toisen luokan kansalaisiksi ja yhteiskunnan taakaksi. Viime viikolla julkaistu Eläketurvakeskuksen teettämä tutkimus antoi tuloksen, että eläkkeet ovat vuodesta 1995 alkaen kehittyneet suotuisasti. Tämä tutkimus sai somerolaisen herran älähtämään. Tutkimustapa on sellainen, että tuloksella ei ole mitään merkitystä. Miten eläkkeet ovat suotuisasti kehittyneet, kun suuri joukko eläkeläisiä elää 760€ takuueläkkeellä. Puheenvuoro sai käytäväkeskusteluissa kannatusta.

Paljon seminaari antoi eväitä tänne yhdistystasollekin. Ruohonjuuritasolta muutos lähtee ja me voimme olla vaikuttamassa.

Helinä Maria

Kuvahaun tulos haulle Finlandiatalo

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Joulua odotellessa

Joulu lähestyy kovaa vauhtia. Kiirettä on pitänyt niin yhdistyksen toiminnassa kuin kotioloissakin. Yhdistyksen toiminnassa on tänä vuonna jäljellä vain joulujuhla. Joulujuhlaa vietetään perinteiseen tapaan Tornilassa. On hyvä, että jotain perinteistäkin säilyy hurjaa vauhtia muuttuvassa maailmassa. Joulujuhlaan on ilmoittautunut 75 jäsentä, mikä on ennätysmäärä osallistujia. Juhlaan on panostettu paljon ohjelman suhteen. Kilttejä olemme olleet, koska joulupukki on luvannut tulla ja ottaa vielä muorinsakin mukaan, joten jännitystä on ilmassa paljon.

Näin vuoden lopulla kääntyy katse kuluneeseen vuoteen. Tyytyväisiä saamme olla. Suurimmaksi ansioksi koen jäsenmäärän valtavan kasvun, 71 uutta jäsentä. Jäsenmäärämme on vuoden lopussa siis selvästi yli 200. Muita huomattavia saavutuksia olivat kolmen luennon sarja kaupungintalolla, jonka avulla teimme yhdistystämme tunnetuksi ja saimme uusia jäseniä. Kolmantena positiivisena asiana nostaisin esille lehdistösuhteet. Saimme kuluneena vuonna jutun Eläkesanomiin sekä peräti kolme juttua Rannikkoseutuun.

Kaikessa emme onnistuneet toivomallamme tavalla. Apunen-toiminta esimerkiksi ei vielä käynnistynyt toivotulla tavalla. Vuosikokouksessamme ensivuonna 90 vuotta täyttävä rouva teki aloitteen:"Yhdistyksen tulis perustaa ryhmä, jotka tulis muuten vaan lätisemään yksinäisen tykö."
Aloite on saanut paljon kannatusta. Uskon, että tämä aloite vielä saa jotakin aikaiseksi.

Luottavin innostunein mielin lähdemme ensivuoteen teemalla "Yhdessä". Hallitukseen saatiin kolme uutta, innokasta jäsentä ja vanhoja on neljä. Puheenjohtajana voin todeta, että ihannehallitus.

Kiitän tämän vuoden hallitusta. Meillä oli hyvä yhteistyökykyinen hallitus. Mukava oli kanssanne työskennellä. Kiitän kaikkia jäseniämme kuluneesta vuodesta. Mukavia muistoja jäi runsaasti vuoden varrelta. Toivotan teille kaikille rauhallista joulua ja hyvää Uutta Vuotta Eino Leinon sanoin: "Ja maailma kuinka se muuttuukin, käy elosi päivään tai pilvihin, niin yksi, yksi on varma ain: työn onni on oikea vain."

Helinä Maria

tiistai 1. marraskuuta 2016

Piirin syyskokous Lehmirannassa

Eilen 31.10. oli Varsinais-Suomen piirin sääntömääräinen syyskokous Lehmirannassa. Paikalla olivat  edustettuina kaikki piirin 45 jäsenyhdistystä, 162 virallista edustajaa ja 13 muuta, yhteensä 175 jäsentä.

Kokousasioiden suhteen syyskokous oli tavanomainen.Toimintasuunnitelmassa on paljon mielenkiintoisia, uusiakin asioita. Tehoa yhdistysten edunvalvontaan- päivä järjestetään keväällä ja syksyllä sekä 6.11. Iloa ja eloa-ikäihmisten hyvinvointiseminaari vanhusneuvostojen ja yhdistysten edustajille. Seminaariin puhujaksi on lupautunut Annika Saarikko, joka silloin jo toimii ministerinä. Jäi tuntuma, että omassa yhdistyksessämmekin tulisi nostaa enemmän esille edunvalvontaa.
Kokouksen teki mielenkiintoiseksi piirin puheenjohtajan vaihtuminen. Reima Eskola lähtee vuodenvaihteessa ja tilalle tulee Marttilasta Juhani Tynjälä. Kilpailijaa ei Tynjälällä ollut.
Läksiäispuheessaan Reima Eskola nosti esille Eläkeliiton eettiset periaatteet ja korosti erityisesti tiedottamisen kohtaa. Reima kehotti pitämään periaatteet mielessä. Ne ovat laaditut jo Hilda Katteluksen aikana, mutta ovat ajankohtaisia edelleen. Käykääpä katsomassa Eläkeliiton sivuilta.
Reima muistutti ensi vuodesta, jolloin Suomi täyttää 100 vuotta. Se on piirissä toiminnan vuosi. Samalla globaalisti vallitsee monin paikoin turvattomuus, erilaiset kriisit, taloudellinen epävarmuus yms. Meilläkin tapahtuu huononnuksia, joista Reima mainitsi  palvelumaksujen korotukset ja vaati, että eläkeläisköyhyys on nujerrettava. Reimalta tietenkin oli kyselty, mitä hän nyt aikoo tehdä. Reima tuumasi, että kyllä hän jotakin keksii. Ei elämä tähän lopu. Reima kiitti ja Reimaa kiitettiin.

Juhani Tynjälän olenkin esitellyt jo Aluekokouksen tuttavuuden perusteella. Tynjälä hieman epäili, että miten hän pärjää, jos pitää osata niin komeasti laulaa kuin Reima tässäkin kokouksessa veteli. Yleisön joukosta pantiin vielä paremmaksi: "Tynjälä osaa laulaa jopa venäjän kielellä Miljoona ruusua." Tynjälä osaa lisäksi Viron kieltä ja on tehnyt paljon yhteistyötä Viron kanssa.Yleisön joukosta kysyttiin: "Pyritkö hyvään ja tulee priimaa." Tynjälä lainasi Rauno Saaren sanoja. "Hyvää olen yrittänyt tehdä, mutta priimaa pakkaa tulemaan." Lopuksi Juhani Tynjälä totesi: "Kumarran selkä täynnä saranoita."

Kokous jätti julkilausuman:   

        Varsinais-Suomen piiri
      Kannanotto piirin syyskokouksessa Salossa
 31.10.2016          
Ikääntyneitä ja eläkeläisjärjestöjä kuultava sote-ja maakuntauudistusten valmistelussa

Sote- ja maakuntauudistusten valmistelun keskiössä tulee olla ihminen. Onko lain valmistelussa sivuutettu ikääntyneitä edustavat järjestöt? Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin syyskokous vaatii, että maakunnassa tulee edelleen järjestää alue- ja kuntakohtaisia kuulemistilaisuuksia. Kuulemisiin tulee ottaa mukaan ikääntyneet ja heitä edustavat alueelliset ja paikalliset eläkeläisjärjestöt sekä kuntien vanhusneuvostot, joilla on kokemus- ja asiatietoa ikääntyneiden ja iäkkäiden tarpeista ja elinoloista.

Uudistusten valmistelun tulee olla avointa ja läpinäkyvää.  Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuutta tulee seurata ja tarvittaessa on puututtava epäkohtiin. 

Eläkeläisjärjestöjä ja ikääntyneitä kiinnostaa, miten erilaiset asukkaiden tarvitsemat hoito-, kuntoutus- ja hoivapalvelut tuotetaan lähipalveluna? Uudistuksessa luvataan palveluiden käyttäjille myös mahdollisuus valinnanvapauteen. Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin syyskokouksen osanottajat haluavat kuitenkin muistuttaa, että kaikki meistä eivät pysty ottamaan valinnanvapauden edellyttämää kuluttajan roolia. Kuinka maakunnissa voidaan tukea näitä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaita valinnanvapautensa käyttämisessä?

Eläkeliiton Varsinais- Suomen piirissä hämmennystä ovat herättäneet sote- uudistuksen yhteydessä esiintyneet tarkentumattomat odotukset kolmatta sektoria kohtaan. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää tulevaisuudessakin kuntien vastuulle. Kuntapäättäjien tuleekin tunnustaa paikallisen eläkeläisyhdistysten toiminnan merkitys ikääntyneiden kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjänä sekä yksinäisyyden ja syrjäytymisen estäjänä. Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin syyskokous katsoo, että eläkeläisjärjestöjen ennalta ehkäisevän toiminnan arvostuksen tulisi kunnissa näkyä erityisesti yhdistyksille suunnattuina toiminta-avustuksina ja maksuttomina toimitiloina.

 
Helinä Maria