perjantai 12. helmikuuta 2016

Eläkeliitto on myös edunvalvontajärjestö



Yhdistyksemme perustoiminnoista on jäänyt vähemmälle huomiolle vaikuttaminen, edunvalvonta.
Asia korostuu niin liitto-, piiri-  kuin paikallisellakin tasolla nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa: yhteiskuntarakenne uudistuu, palvelut muuttuvat, teknologia edistyy-viestintä sähköistyy jne. Pysyykö liitto, piiri ja yhdistyksemme muutoksessa mukana? Tätä pohdittiin Eläkeliiton Edunvalvontapäivillä Lehmirannassa 09.02.

Liitto, hallitus ja keskustoimisto huolehtivat valtakunnallisesta vaikuttamisesta, piiri alueellisesta-maakunnallisesta ja yhdistys paikallisesta vaikuttamisesta.

Paikallistason edunvalvonnassa näkisin vanhusneuvoston  kaikkein tärkeimmäksi vaikutuskanavaksi. Käsitykseni mukaan Raision vanhusneuvosto toimii, kuten vanhuspalvelulaki edellyttää.

Uusi kuntalaki velvoittaa kunnat asettamaan vanhusneuvoston. Eläkeliitto esittää, että myös maakuntalaki voisi sisältää vastaavasti säännökset maakunnallisen vanhusneuvoston perustamisesta.

Näkisin, että vanhusneuvostojen merkitys tulee muuttuvissa olosuhteissa korostumaan. Vaikkakin monet tehtävät siirtyvät kunnilta itsehallintoalueille säilyy kunnilla merkittäviä tehtäviä. Vanhusneuvosto on se elin, joka paikallisella tasolla valvoo, että kunnan vastuulle jäävät tehtävät myös hoidetaan.

Vanhusneuvoston merkitystä tulee kirkastaa jäsenistölle. Pitää saada kaikkien tietoon, että paikallisista epäkohdista, puutteista, kehittämisideoista yms pitää saattaa tieto vanhusneuvostolle, joka parhaiten voi vaikuttaa ikäihmisten asioihin. Ikäihmiset ovat asiantuntijoita oman kokemuksensa kautta monilla eri alueilla. Kun vuorovaikutus toimii  koituu se meidän ikäihmisten ja myös koko kaupungin eduksi.